Historia
Bitumihuopaurakoitsijoista koko kattoalan etujärjestöksi
Kattoliitolla on värikäs ja mielenkiintoinen historia kuuden bitumiurakoitsijan yhdistyksestä koko kattoalan etujärjestöksi. Liitto aloitti Tasakattourakoitsijainliittona, mikä kuvastaa perustajayritysten toimintaa – huopaa tasakatoille. Nykyisessä Kattoliitossa on kolmisenkymmentä urakoitsijajäsentä ja parikymmentä teollisuusjäsentä, jotka edustavat katemateriaalien kirjoa bitumikermistä muovipinnoitteisiin, peltiin ja kattotiileen sekä alan materiaalivalmistajia ja maahantuojia.
1960-luku Tasakattourakoitsijainliitto perustettiin kesäkuussa 1964. Perustamiseen vaikutti vahva kattohuopateollisuus, joka halusi organisoida urakoitsijakentän. Näin teollisuus sai tuotteilleen selkeän markkinointikanavan. Teollisuuden omistamien tai niitä lähellä olevien urakoitsijoiden rinnalle jäseneksi haluttiin myöhemmin riippumaton urakoitsija. Tällaiseksi jäseneksi hyväksyttiin sittemmin Asfaltti Oy Lehtinen. Kuudesta perustajajäsenestä alalla toimii edelleen Icopal Katto Oy (BMI Suomi Oy).
Uuden liiton tärkeimpiä tehtäviä oli pelisääntöjen luominen kattourakointiin. Laadittiin kattamis- ja eristystöiden takuusitoumukset sekä yleiset toimitusehdot. Näitä saivat käyttää vain liiton jäsenet, ja kun liiton jäsen lopetti toimintansa, lomakkeet oli palautettava takaisin.
Liiton perustamisen jälkeinen tärkein saavutus oli rationalisointisopimuksen allekirjoittaminen kesäkuussa 1969. Tämä tarkoitti markkinoista sopimista jäsenyritysten kesken. Tuolloin näistä asioista sopiminen oli mahdollista. Sopimus lähetettiin patentti- ja rekisterihallitukselle, jossa se merkittiin joulukuussa 1969 kartellisopimusten luetteloon. Myöhemmin sopimusta jatkettiin, ja se oli voimassa vuoden 1974 loppuun.
1970-luku Tärkeä tapahtuma oli myös Tasakattourakoitsijainliiton ja Kattohuopayhdistyksen välinen personaaliunioni. Tämä alkoi vuoden 1972 alusta, ja se tarkoitti yhteistä toimitusjohtajaa ja mm. yhteisiä markkinointiponnisteluja. Kummallakin liitolla oli kuitenkin erilliset budjetit, ja Tasakattourakoitsijainliitto painotti itsenäisen toiminnan merkitystä. Esimerkkinä tästä oli Toimiva tasakatto -julkaisun ilmestyminen loppuvuonna 1973. Julkaisua voisi luonnehtia kattoalan Rakentajain kalenteriksi, sillä se oli tarkoitettu suunnittelijoille ja muille rakennusalan ammattilaisille. Julkaisu on ollut esikuvana myöhemmin ilmestyneille Toimivat katot -julkaisulle.
Tasakattourakoitsijainliitto ajautui rakentamisen ”hulluina vuosina” 1974-1975 uskottavuuskriisiin, kun sillä oli jäljellä enää vain neljä jäsentä. Ensimmäisen kerran liiton historiassa ryhdyttiin aktiivisesti kartoittamaan ja hankkimaan uusia jäseniä. Vuoden 1976 tammikuussa liittoon hyväksyttiinkin kuusi uutta jäsentä. Kun yrittäjät kattoivat muitakin kattoja kuin tasakattoja, ja kun tasakatot kärsivät huonosta maineesta, nimi muutettiin Kattourakoitsijainliitoksi.
1980-luku Liitto muutti nimensä Kattourakoitsijainliitoksi vuonna 1981. Taustalla oli julkisessa sanassa voimistunut tasakattovastaisuus, ja toisaalta se tosiasia, että liiton jäsenet tekivät muitakin kattoja kuin tasakattoja. Liitossa tehtiin pitkäjänteistä työtä profiilin nostamiseksi: panostettiin markkinointiin, koulutukseen, tutkimukseen ja työturvallisuuteen.
1990-luku Rakennusalalla tapahtui vuosikymmenten vaihteessa suuri järjestöfuusio, kun rakennusalan urakoitsija- ja työmarkkinajärjestöt yhdistyivät Rakennusteollisuuden Keskusliitoksi. Tämä vaikutti myös Kattourakoitsijainliiton toimintaan – yhdistys muutti sääntönsä ja nimensä Kattoliitoksi, ja se hyväksyttiin RTK:n jäseneksi vuoden 1992 alusta lukien. Suomen talouselämän suuren laman myllerryksessä koko rakennusalan tavoin myös Kattoliitto oli sietokykynsä rajoilla.
Yritystoiminnassa vallitsivat viidakon lait. Järjestäytymättömät yritykset polkivat hintoja Suomen olosuhteisiin sopimattomilla materiaaleilla ja jättämällä verot ja sosiaalimaksut maksamatta. Kattoliitto nousi tällöin tienraivaajaksi vaatimalla jäseniltään selvitystä siitä, että yritysten yhteiskunnalliset velvoitteet tulivat hoidetuksi. Nykyisin tätä pidetään helposti itsestäänselvyytenä.
Koko kattoalan etujärjestöksi Kattoliitto alkoi kehittyä 1990-luvun loppupuolella, kun liitto hyväksyi jäsenikseen perinteisten bitumikermien urakoitsijoiden lisäksi muovipinnoitteiden asentajia, kattotiilirakentajia ja viimeiseksi peltikattojen tekijöitä. Lisäksi järjestön jäseninä on alan materiaaliteollisuutta ja maahantuojia. Näin Kattoliitosta on tullut merkittävä kansallinen kattovaikuttaja.
2000-luku Kattoliitto julkaisi 2004 juhlavuotensa kunniaksi historiikin ”Viides julkisivu, Kattoliitto 1964-2004”. Historiikin kirjoitti fil.kand. Lauri Seppänen, joka oli aikaisemmin kirjoittanut kymmenkunta rakennusalaa käsittelevää historiikkia tai tutkielmaa.
Kattoliitto ry on vuodesta 2007 ollut osa Rakennusteollisuus RT ry:n Pinta-toimialaryhmää, nykyisin yhdessä Pintaurakoitsijat ry:n kanssa Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n liityttyä Pintaurakoitsijat ry:n yhdistysjäseneksi syksyllä 2025.